Jalostus

Jalostustoimikunta suosittaa että siitosurostiedustelut ja jalostusanomukset tehtäisiin hyvissä ajoin ennen arvioitua astutusta.

Siitosurostiedustelu ja jalostusanomus (-pdf)
Kirjalliset tiedustelut ja anomukset lähetetään sähköpostitse osoitteeseen: Sgy.jalostustoimikunta@gmail.com

Jalostuskriteerit 8.5.2010 alkaen

Jotta jalostustoimikunta antaa yhdistelmälle hyväksynnän on sekä uroksen, että nartun täytettävä oheiset jalostuskriteerit.

Terveystutkimukset:

1.1.2006 alkaen jalostukseen käytettävien koirien on oltava virallisesti silmä- ja polvitarkastettuja.

Jalostustoimikunnan suosituksen saamiseksi:

Silmät: ”ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia”

Polvet: yhdistelmän toiselle koiralle sallitaan tulos 1/1, toisella koiralla täytyy olla tulos 0/0.

Geenipoolin laajentamiseksi ulkomainen lainauros voi astua yhden nartun kerran ilman, että siitä vaaditaan virallista silmä- tai polvitarkastustulosta. Mikäli urosta käytetään useammalle nartulle, pitää sillä olla hyväksytty, virallinen silmä- ja polvitarkastustulos, jotta yhdistelmät voidaan hyväksyä yhdistyksen pentuvälitykseen.

Mikäli narttu astutetaan ulkomailla, ulkomaalaisomistuksessa olevalla uroksella tai tuontispermalla vaaditaan ainoastaan nartulta viralliset silmä- ja polvitarkastuslausunnot. Kasvattajan on kuitenkin oltava selvillä käytettävän uroksen terveydentilasta.

Ikävaatimukset:

Nartut: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen narttua, joka on alle 18 kuukauden ikäinen astutettaessa, tai yli 4-vuotias saadessaan ensimmäiset pennut tai yli 8-vuotias astutettaessa.

Urokset: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen urosta, joka on alle 1-vuoden ikäinen.

Läheinen sukusiitos:

Jalostustoimikunta suosittelee yksittäisen yhdistelmän sukusiitosasteeksi enintään 6,25% (laskettuna viiden sukupolven mukaan). Mikäli yksittäisen yhdistelmän sukusiitosaste viiden sukupolven mukaan laskettuna nousee yli 6,25%, on jalostustoimikunnan hyväksynnän saamiseksi ja pentueen pentuvälitykseen saamiseksi anottava kirjallisesti poikkeuslupa jalostustoimikunnalta.

Matador-jalostuksen vastustaminen:

Vuonna 2007 syntyi 125 pentua, 38 pentuetta, keskimääräisen pentuekoon ollessa 3,2. Tämän mukaan 10% vuoden kokonaispentuemäärästä on 12.5 pentua.

Suositus urosten vuosittaiseksi rajoitukseksi astutuksiin on, ettei yhden uroksen pentuja olisi kuin 5-10% vuoden kokonaispentuemäärästä. Käytännössä suositusta toteutetaan niin, että yksittäiselle urokselle hyväksytään pääsääntöisesti kaksi pentuetta vuodessa.

Mikäli uroksella on kahdessa pentueessaan yhteensä vähemmän kuin kuusi pentua voidaan sille myöntää ilman poikkeuslupamenettelyä vielä yksi astutus. Poikkeuslupamenettelyllä perustellusti kasvattajan on mahdollista hakea tähän määrään yksittäisen uroksen kohdalla ylitystä.

Kuitenkin on huomioitava lisäksi uroksen edellisten vuosien jälkeläismäärät niin, ettei uroksen kohdalla tule merkittävää liikakäyttöä sukupolvenaikana.

Jälkeläismäärän kuluvan vuoden seuranta tapahtuu pentueiden syntymäpäivän, ei rekisteröintivuoden mukaan.

Ulkomuotovaatimukset:

Edellytetään, että jalostukseen käytettävä koira on palkittu näyttelyssä laatuarvostelussa vähintään maininnalla erittäin hyvä (EH).

Muut suositukset:

Lisäksi suositellaan jalostukseen käytettävien koirien kuvauttamista lonkkanivellausuntojen (Legg Perthes ja Dysplasia) saamiseksi sekä magneettititutkimusta (syringomyelia) koiran täytettyä 2.5-3v.

Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi koiraa jalostukseen, mikäli:

  • narttu on jo kahdesti keisarinleikattu
  • koira ei astu tai anna astua normaalisti
  • koiralla tai sen lähisuvussa on toistuvia synnytysvaikeuksia
  • koira on arka tai aggressiivinen

Näiden koiria koskevien edellytysten lisäksi kasvattajan tulee olla Suomen Kennelliitto ry:n ja Suomen Griffonyhdistys r.y:n jäsen.

KoiraNet-jalostustietojärjestelmä
Internetistä on jo jonkin aikaa löytynyt Suomen Kennelliiton hallinnoima KoiraNet-jalostustietokanta, joka on oivallinen apuväline kasvattajille ja koiraharrastajille. Tietokannasta löytyvät rekisteröinnit, terveystutkimustulokset, näyttely-, kilpailu- ja koetulokset, jälkeläistiedot, erilaisia tilastoja, yhteenvetoja jne. Palvelu on todella monipuolinen ja tutustumisen arvoinen. Se löytyy osoitteesta: http://jalostus.kennelliitto.fi

Jalostuksen tavoiteohjelma 2022-2026


Griffoneiden PEVISA-ohjelma ajalle 1.1.2024 – 31.12.2025

PEVISAlla tarkoitetaan perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa, joka laaditaan rotukohtaisesti. Ohjelman tarkoituksena on saada hallintaan rodussa esiintyvät perinnölliset sairaudet, joten se sisältää pentujen rekisteröintiin vaikuttavia ehtoja. Griffoneilla ehdot koskevat terveystutkimuksia. PEVISAn tarkoitus on tukea rodun kestävää kehitystä välttämällä jalostuksessa yhdistelmiä, joilla olemassa olevien tietojen perusteella keskimääräistä suurempi riski periyttää koiran hyvinvointia ja elinikää alentavia vikoja ja sairauksia.

Griffoneiden PEVISA koskee kaikkia kolmea rotumuunnosta (griffon bruxellois, griffon belge ja petit brabancon). Ohjelma tulee voimaan 1.1.2024 ja sitä sovelletaan voimaantulon jälkeen tapahtuviin astutuksiin. Pevisa-ohjelma ei siis koske vuoden 2023 tapahtuvia astutuksia tai niistä syntyviä pentuja.

Vuoden 2024 alusta alkaen pentueen vanhemmilla tulee olla astutushetkellä voimassa oleva polvilausunto. Rekisteröinnin raja-arvona on patellaluksaation aste 2. Polvitutkimustuloksen 2 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa.

Lisäksi astutushetkellä tulee toisella vanhemmalla olla voimassa oleva hyväksytty kävelytesti.

Mitä seuraavaksi?

Ensimmäinen PEVISA-ohjelma on voimassa kaksi vuotta eli jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) voimassaoloajan. Seuraavan JTO:n ja PEVISA-ohjelman valmistelu alkaa kuitenkin pian. Käytettävissä olevien terveystulosten perusteella Kennelliiton Jalostustieteellinen toimikunta katsoo rotujemme terveysongelmien olevan myös lonkissa ja silmissä. Terveystuloksia roduistamme tulisikin kerätä lisää myös lonkkien ja silmien osalta sekä huomioida tiedot seuraavassa Griffoneiden PEVISA-ohjelmassa.

Kattavuuden lisäämiseksi terveystuloksia tarvitaan myös muilta kuin jalostukseen käytettäviltä koirilta. ”Kotikoiran” terveys tuloksineen kertoo yhtä paljon tilanteesta kuin jalostukseen käytettävän koiran. Vaikka omalle koirallesi ei ole pentuja suunnitteilla, sen vanhempia on käytetty jalostukseen ja mahdollisia sisaruksia saatetaan käyttää tulevaisuudessa jalostukseen.

Koiran hyvä terveys vaatii pitkäjänteistä työtä ja terveyden edistämisessä jokaisen panos on merkittävä. Jokainen virallisesti tutkittu koira lisää tietoa ja ohjaa rodun eteen tehtävää työtä tulevaisuudessa.

Ole osa muutosta – vie koirasi terveystutkimukseen.

Lisätietoja PEVISAsta https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-jalostus/pevisa-ja-rotukohtaiset-erityisehdot

Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa. Se sisältää pentujen rekisteröintiin vaikuttavia ehtoja esimerkiksi terveystutkimuksista.

Kasvattajat tutustuttehan myös Kennelliiton koirarekisteriohjeeseen Pevisan osalta.



Kennelnimen anominen

Jos olet anomassa kennelnimeä, toimi seuraavasti:

Hakija toimittaa allekirjoitetun kirjallisen tai sähköisen kennelnimihakemuksen Kennelliittoon. Kennelliitto toimittaa tiedon saapuneista hakemuksista rotujärjestöille, jotka käsittelevät hakemuksen. Halutessaan rotujärjestö voi antaa hakemuksesta perustellun kielteisen lausunnon. Tällöin hakijalle ilmoitetaan oikeudestaan antaa vastineensa Kennelliitolle, joka ratkaisee asian.

Kennelliiton hyväksymä kennelnimisääntö
Kennelnimianomus
Kasvattajasitoumus