Suomen Griffonyhdistys ry:n säännöt

Hyväksytty patentti-ja rekisterihallituksessa 30.11.2021.


Yhdistyksen nimi on Suomen Griffonyhdistys ry ja sen kotipaikka on
Helsinki.


Yhdistys on Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben r.y.:n
hyväksymä valtakunnallinen rotua harrastava yhdistys. Yhdistyksen
tarkoituksena on griffonien kaikenpuolinen kehittäminen ja
rotuharrastuksen edistäminen.
Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa jalostusneuvonnan ja
jalostustarkastusten avulla sekä järjestämällä koiranäyttelyitä,
kursseja ja valistustilaisuuksia. Yhdistys kuuluu jäsenenä Suomen
Kennelliitto – Finska Kennelklubben r.y.:een, Helsingin Seudun
Kennelpiiri r.y.:een ja SuomenKääpiökoirayhdistys r.y.:een. Yhdistys
voi liittyä muihinkin sen tarkoitusperiä palveleviin järjestöihin.
Varoja toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii perimällä
jäsenmaksuja. Yhdistys voi asianmukaisella luvalla toimeenpanna
rahankeräyksiä, arpajaisia ja vastaanottaa lahjoituksia ja
testamentteja. Yhdistys on oikeutettu omistamaan myös kiinteää
omaisuutta.
Yhdistykselle lahjoitettavat kiertopalkinnot tulee esittää
sääntöineen hallitukselle hyväksyttäviksi.


Yhdistyksen jäseninä voivat olla yksityiset henkilöt sekä
oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Varsinaiset jäsenet ovat
vuosijäseniä, perhejäseniä, nuorisojäseniä (alle 18-vuotias
henkilö), ainaisjäseniä ja kunniajäseniä. Vuosi-, nuoriso-ja
perhejäsenet maksavat liittyessään liittymismaksun ja jäsenmaksun
vuosittain, ainaisjäsenet kertajäsenmaksun.
Yhdistyksen hallituksen ehdotuksesta voidaan kunniajäseneksi kutsua
henkilö, jolle yhdistys haluaa osoittaa erityistä kunnioitusta ja
kiitollisuutta. Ehdotukset alistetaan yhdistyksen vuosikokouksen
ratkaistavaksi, jolloin päätöksentekoon vaaditaan vähintään kolme
neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kunniajäsenillä on samat
oikeudet kuin vuosijäsenillä, mutta he ovat jäsenmaksuista vapaat.
Perhejäsen on henkilö, joka kuuluu vuosi-, ainais-tai kunniajäsenen
perheeseen ja asuu samassa osoitteessa. Perhejäsenellä on samat
oikeudet kuin vuosijäsenellä, mutta hänelle ei lähetetä yhdistyksen
julkaisuja. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Jäsenen oikeuksiin kuuluvat yhdistyksen julkaisu, äänioikeus
yhdistyksen kokouksessa ja osallistumisoikeus yhdistyksen
järjestämiin kilpailuihin sekä oikeus vastaanottaa yhdistyksen
jakamia kiertopalkintoja. Jäsenen hyväksyy hallitus.

Yhdistyksestä voidaan erottaa:
a) jäsen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta helmikuun
viimeiseen päivään mennessä. Jäsenellä olkoon kuitenkin oikeus
päästä jälleen jäseneksi, anomalla uudelleen jäsenyyttä, jonka
hyväksyy tai hylkää yhdistyksen hallitus.

b) jäsen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä tai toimii vastoin hyviä
tapoja tai vaikeuttaa yhdistyksen toimintaa.

c) jäsen, joka on menettänyt yhdistyksen kunnioituksen ja
luottamuksen.

Muista syistä kuin jäsenmaksunsa suorittamatta jättämisestä johtuva
erottamiskysymys otetaan hallituksen perusteleman ehdotuksen nojalla
keskusteltavaksi yhdistyksen kokouksessa. Erottamispäätöksen
pätevyyteen vaaditaan vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kokouksessa
annetuista äänistä. Äänestys tapahtuu suljetuilla lipuilla.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalletaikka
ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa.
Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen
omaisuuteen.
Jäseniltä perittävän liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruuden
päättää yhdistyksen syyskokous kullekin jäsenryhmälle erikseen.


Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa
valitut puheenjohtaja ja kuusi (6) muuta varsinaista jäsentä sekä
kaksi (2) varajäsentä.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallituksen varsinaiset
jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja heistä puolet on
vuosittain erovuoroisia. Ensimmäisenä vuonna erovuoroisuus
ratkaistaan arvalla. Syyskokouksen valitseman puheenjohtajan sekä
varajäsenien toimikausi on yksi vuosi. Hallitus valitsee
keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan sekä
muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi halutessaan kutsua
muiksi toimihenkilöiksi myös hallituksen ulkopuolisista yhdistyksen
jäseniä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta
tai kun vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään viisi (5) sen jäsentä,
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa
kuitenkin arpa.


Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa. Hallitus voi
määrätä puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan kirjoittamaan
yhdistyksen nimen yksin.


Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine
asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava
toiminnantarkastajalle viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta.
Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.


Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsut
julkaistaan yhdistyksen julkaisussa tai ne on toimitettava
kirjallisena jokaiselle jäsenelle sähköpostitse perille viimeistään
seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Jäsentiedoitus ja laskutus
hoidetaan sähköisesti ja erikseen yhdistykseltä pyydettäessä
lähetetään laskut kirjeitse.


Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä
päivänä tammi-maaliskuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun
yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen
olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen
äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Yhdistyksen
kokouksessa on jokaisella jäsenellä on äänioikeus ja jokaisella
äänioikeutetulla yksi (1) ääni.

Alle 15-vuotiaalla ei ole äänioikeutta. Yhdistyksen kokouksessa jäsen ei voi käyttää
äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä. Yhdistyksen päätökseksi
tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan
ratkaistaan vaalit arvalla. Muutoin päätökseksi tulee
kokouksen puheenjohtajan mielipide.


Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan
tarkastajaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan
lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä ja
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo-ja menoarvio sekä
liittymis-ja jäsenmaksun suuruus
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jäsenet erovuoroisten
tilalle ja varajäsenet;
9. valitaan hallituksen toimikaudeksi toiminnantarkastaja ja
varatoiminnantarkastaja
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen
kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava
niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Yhdistyksen hallituksen vaihtuessa, on yhdistyksen omaisuus
luovutettava uuden hallituksen jäsenille vuoden loppuun mennessä.

10§
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa
vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä päätös vähintään kuukauden
väliajoin pidettävässä yhdistyksen kahdessa kokouksessa.
Purkamispäätöstä on kummassakin kokouksessa kannatettava vähintään
kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen
purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat purkamisesta
päättävän kokouksen päätöksen mukaisesti kenneltarkoitukseen.
Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan
tarkoitukseen.