Suomen griffonyhdistys ry järjesti sunnuntaina 22.9.2019 ensimmäisen yhdistyksen oman virallisen kävelytestin. Kävelytesti on Kennelliiton virallinen terveystutkimus lyhytkuonoisille roduille. Lyhytkuonoisten rotujen parissa esiintyy brakykefaalista hengitystieoireyhtymää (brachycephalic obstructive airway syndrome = BOAS). Kävelytesti on kehitetty oireyhtymän yleisyyden arvioimiseksi sekä koirien hyvinvoinnin ja jalostuksen parantamiseksi.
Testissä arvioidaan BOAS:n ulkoisia tunnusmerkkeä, kuten sierainten ahtautta. Lisäksi arvioidaan hengitysääniä sekä rasituksesta palautumista sykkeen ja lämpötilan seurannan avulla. Testin tulos määräytyy testisuorituksen ja kliinisen tutkimuksen perusteella valvovan eläinlääkärin päätöksellä.
Griffoneiden kävelytestiin otti osaa 15 koiraa. (Joukkoon mahtui mukaan myös yksi bostoninterrieri.) Griffoneiden testijoukossa oli mukana koiria tasaisesti molemmista sukupuolista ja kaikista rotumuunnoksista. Eri-ikäiset koirat olivat myös hyvin edustettuina. Vanhin kävelytestiin osaa ottanut griffoni oli yli 10-vuotias narttu.
Testissä on kolme vaihetta: esitutkimus, kävelyosuus ja palautuminen.
Esitutkimuksessa arvioidaan koiran yleistila, sydämen syke ja ruumiinlämpö, ylähengitysäänet levossa sekä sierainten ahtauma (avoimet sieraimet, lievä, kohtalainen tai vakava ahtauma).
Itse kävelytestiosuus on yhteensä 1000 m pitkä rata, joka tulee suorittaa alle 12 minuutin kuluessa. Kyseessä ei ole matka-, juoksu- tai nopeuskisa, vaan reippaalla kävelyllä pyritään nostamaan koiran sykettä. Koiran yleistilaa ja ylähengitystieäänien voimakkuutta tarkkaillaan koko testin ajan.
Välittömästi testin jälkeen mitataan koiran lämpötila. (Mikäli koiran ruumiinlämpö on kävelyn aikana noussut hälyttäväksi eli on korkeampi kuin 39,5 astetta, on testi hylätty, ja koiralle on annettava välittömästi apua viilennykseen.)
Palautumisaika alkaa välittömästi kävelyradalta poistumisen jälkeen. 15 minuuttia pitkän palautumisajan jälkeen mitataan vielä uudelleen lämpö sekä arvioidaan hengitysäänet ja sydämen syke.
Eläinklinikka Hakametsässä testi tehtiin 40 metriä pitkällä radalla, joka suoritettiin 25 kertaa. Valvovana eläinlääkärinä toimi kävelytestaukseen perehtynyt eläinlääkäri Sara Kyrkkö. Avustajia tarvittiin ajanotto- ja kirjaamistehtäviin. Eläinklinikan lukuisiin tutkimushuoneisiin saatiin kätevästi eristettyä vuoroaan odottelevat tai 15 minuutin palautumisaikaa odottelevat koirakot. Sisätiloissa tehtynä testipaikan lämpötilaa oli helppo kontrolloida. Ohjeen mukaan testipaikan lämpötilan tulee olla 15-25 lämpöastetta.
Kaikki griffonit saivat testitulokseksi hyväksytyn eli ne palautuivat rasituksesta annetuissa raja-arvoissa.
Kliinisesti havaittujen BOAS-oireiden asteikko on neliportainen: ei oireita = 0, lievät oireet =1, kohtalaiset = 2 ja vakavat =3. Griffoneiden kohdalla BOAS 0-tulos oli enemmän sääntö kuin poikkeus.
– Olen oikein iloinen nähdessäni näin paljon hyvin hengittäviä ja nopeasti palautuvia koiria, sanoi testin vastaanottanut ja valvonut ELL Sara Kyrkkö Hakametsän eläinklinikalla päivän päätteeksi.
Yhdistyksen tavoitteena on selvittää lukuisin eri tavoin rodun terveystilannetta ja pyrkiä jalostuksella yhä parempaan lopputulokseen. Yhdistys haluaa myös kannustaa kerryttämään tutkimuksellista näyttöä useiden henkilöiden tekemien arkisten havaintojen tueksi siitä seikasta, että lyhytkuonoiseksi roduksi griffonit pääsääntöisesti hengittävät hyvin ja terveesti. Lyhyt ja leveä kallon muoto sekä lyhyt kuono ovat kuitenkin biologisia tosiasioita, joiden johdosta griffonit ovat BOAS-riskilistalla.
Brakykefaaliset rodut ovat saaneet viime aikoina osakseen myös paljon negatiivista huomiota. Hengitysongelmiin ja liioiteltuihin piirteisiin ollaan puuttumassa kovillakin keinoilla. Mm. Alankomaissa ollaan ottamassa käyttöön matemaattista mallia, joka kuvaa kuonon ja kallon mittasuhdetta, ja jossa vanhempien tarpeeksi pitkä kuono on edellytyksenä pentujen rekisteröinnille. Tämän on pelätty johtavan lyhytkuonoisten rotujen kieltämiseen tai katoamiseen.
Nyt siis on erityisen tärkeää osallistua tutkimuksiin ja kerätä tilastotietoa rodun terveystilanteesta.
Mikäli olet innokas järjestämään testin omalla paikkakunnallasi, ole yhteydessä SGY ry:n puheenjohtajaan Suvi Palttalaan. Katso yleiset ohjeet testin järjestämisestä KL:n sivuilta.
